Uusi vuosi, uusi Veikkaus

RAY, Fintoto ja Veikkaus ovat nyt yhtä. Uuden Veikkauksen pelaajien ansiosta yhteiseen hyvään kertyy vuosittain yli miljardi euroa.

Lue lisää

Hyväksyttävät kulut

Avustusta voi käyttää vain tarkoin määriteltyjen hyväksyttävien kulujen maksamiseen.

Avustuksella katettavien hyväksyttävien kulujen määrittelyä ja tulkintaa ohjaavat:

  • laki raha-automaattiavustuksista,
  • avustuspäätöksen käyttötarkoitusteksti mahdollisine rajauksineen sekä
  • järjestön avustushakemus ja sen mukana lähetetyt liitteet.

RAY ottaa huomioon kullekin vuodelle hyväksyttävinä kuluina ne kulut, jotka kirjanpitolain mukaan on merkittävä kyseiseltä tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen hyvän kirjanpitotavan mukaisesti (suoriteperuste).

Hyväksyttäviä kuluja ovat vain todelliset kulut – sellaiset, jotka on rahalla maksettu tai jotka tullaan maksamaan rahalla. Poistot, arvonvähennykset, vuokra-arvot tai sellaiset varaukset tai muut laskennalliset erät, joihin ei liity rahavirtaa, eivät ole hyväksyttäviä kuluja.

Hyväksyttäviksi kuluiksi katsotaan avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta tai hankkeesta johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut. Avustuksella ei myöskään voi kattaa sellaisia kuluja, joita avustuksensaajalla oli jo ennen avustetun toiminnan aloittamista.

Epäselvissä tilanteissa käänny järjestösi avustuksista vastaavan tarkastajan puoleen.

Oman yhteyshenkilösi tiedot löydät avustuspäätöksestä ja yhteystieto-osiosta.  

Lisätietoja hyväksyttävistä kuluista:  Avustusten käyttö- ja raportointiopas 2015

 

Yleiskulut

Järjestöt, jotka eivät saa RAY:lta yleisavustusta, voivat kohdistaa kohdennetulle toiminta-avustukselle tai projektiavustukselle myös joitakin järjestön yleiskuluja.

Yleisavustusta saavien järjestöjen tulee kattaa yleiskulut yleisavustuksellaan. Jos järjestö ei saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä yleiskuluja.

Yleiskulujen on oltava:

  • selkeästi ja perustellusti kohdennettuja,
  • toiminnan tai hankkeen talousarvion mukaisia (esitetty avustushakemuksen talousarviossa yhdellä rivillä ositetut yleiskulut -kohdassa),
  • erikseen dokumentoituja ja
  • pysyttävä koko vuoden samanperusteisia, ellei perusteltua syytä ole tästä poiketa.

Lisäksi yleiskulujen on perustuttava todellisiin kuluihin, ja ne on esitettävä selkeästi eriteltyinä.

Hyväksyttävät yleiskulut voivat olla korkeintaan 15 % Ak- tai C-avusteisen toiminnon toteutuneista kokonaiskuluista (=toteutus- ja yleiskulujen yhteissumma).

Yleiskuluja ovat sellaiset kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen. Tyypillisimpiä yleiskuluja ovat järjestön yleishallintoon ja yleishallinnon henkilöstöön (esim. toiminnanjohtaja, kirjanpitäjä, toimistosihteeri) liittyvät kulut sekä taloushallinnon kulut.

Avustuskohteen välittömiä kuluja (ei yleiskuluja) ovat

  • kyseistä toimintaa tai hanketta varten palkattujen työntekijöiden palkkakulut lakisääteisineen sivukuluineen, matka-, koulutus- ja puhelinkulut sekä muut vastaavat kulut
  • kyseistä toimintaa tai hanketta varten tehdyt hankinnat sisältäen materiaaliostot sekä ulkopuolelta ostetut palvelut, pois lukien taloushallintopalvelut
  • kyseisen toiminnan tai hankkeen käytössä olevien toimitilojen toimitilakulut
  • sellaiset kulut, jotka ovat syntyneet nimenomaan kyseisestä toiminnasta tai hankkeesta.

Yleiskulujen soveltaminen seuraavissa tapauksissa:

1.    Avustuksen saajat, joilla ei ole muita RAY-avustuksia kuin yksi Ak- tai C-avustus, ja joilla ei ole myöskään muuta olennaista toimintaa.
Soveltamisohje: Kaikki varsinaisen toiminnan kulut voidaan katsoa kohdistuvan suoraan RAY-avusteiselle kohteelle.

2.     Avustuksen saajat, joilla on useampi Ak- ja/tai C-avustus mutta ei yleisavustusta
Soveltamisohje: Ak- ja/tai C-avustuskohteille hyväksytään yleiskuluja pääsääntöisesti enintään 15 % toiminnon toteutuneista kokonaiskululuista. Kuitenkin mikäli yleishallintoon kuuluva henkilö tekee tietylle toiminnolle muuta kuin yleishallinnollista työtä, voidaan palkkakulut tältä osin katsoa toiminnon välittömiksi kuluiksi sillä edellytyksellä, että kohteelle tehty välitön työ voidaan osoittaa luotettavasti esim. kohdekohtaisella työaikaraportoinnilla.

Yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja soveltamisohje sisältää myös neljä muuta soveltamistapausta sekä esimerkkejä. Tutustu ohjeeseen

RAY:n tarkastajat antavat tarvittaessa lisätietoja yleiskulujen kohdentamisesta sekä niiden hyväksyttävyydestä.